Hyvät toverit!
Tänään vietetään suomalaisen työn päivää. Suomalaisenkin työväenjuhlan taustalla ovat Yhdysvalloissa 1. toukokuuta 1886 järjestetyt mielenosoitukset, joissa vaadittiin 8-tuntista työpäivää. Tämä vaatimus on ollut myös SDP:n Forssan ohjelmassa jo 1903.
SDP on aina ollut suomalaisen työelämän parantamisen ja työntekijöiden oikeuksien esitaistelija. Olemme historian saatossa saaneet aikaa merkittäviä uudistuksia, joita on aikanaan pidetty mahdottomina, mutta jotka ovat lopulta toteutuneet, kuten 8-tuntinen työpäivä. Sosialidemokratialla on saavutettu jo paljon, mutta sitä tarvitaan edelleen, muuttuvan maailman haasteissa.
Työelämämme käy yhä raskaammaksi ja yhä useamman on vaikea pysyä kiristyneessä tahdissa mukana. Menetämme joka vuosi noin 30 000 suomalaista työkyvyttömyyseläkkeelle, merkittävä osa heistä on alle 30-vuotiaita. Kolme eläkettä neljästä myönnetään mielenterveysongelmien takia. Eläkeiän mekaaninen nosto ei ratkaisisi alkuunkaan näitä kysymyksiä. Työelämän laatuun ja ihmisten jaksamiseen tulee kiinnittää yhä enemmän huomiota. Ikärakenteen muuttuessa ja huoltosuhteen heikentyessä meillä ei ole varaa menettää yhdenkään suomalaisen työpanosta. Osa-aikatyön mahdollisuuksia tulee kehittää esimerkiksi terveydentilaan tai vaihteleviin elämäntilanteisiin tai perhetilanteisiin paremmin sopivaksi.
Työ on ihmisille myös tärkeä osa sosiaalista elämää ja parhaimmillaan myös mielekästä itsensä toteuttamista. Jokaisella ihmisellä tulee olla oikeus ihmisarvoiseen työhön ja oikeudenmukaiseen osuuteen työn tuloksista. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän tulee edistää työntekijöiden oikeuksia myös kansainvälistyvässä maailmassa, yli kansallisten rajojen. On myös suomalaisen työntekijän etu, että työn arvoa ei alihinnoitella missään päin maailmaa. Harmaan työvoiman käyttö erityisesti rakennusalalla on yksi räikeimpiä epäkohtia suomalaisessa työelämässä. Tästä kärsivät sekä suomalaiset työntekijät, joita ei palkata suomalaisille rakennustyömaille että ne virolaiset, puolalaiset tai afrikkalaiset rakennusmiehet, joita rahdataan Suomeen epäinhimillisiin parakkiolosuhteisiin mitättömällä palkalla. Ja vaikka Perussuomalaiset näin virheellisesti väittävät, nämä ulkomailta tulleet vuokratyöntekijät eivät ole oikeutettuja suomalaiseen sosiaaliturvaan. Harmaan talouden torjumisesta Suomen olisi mahdollista lisäksi saada miljardeja euroja verotuloja. Tähän ilmiöön on puututtava systemaattisesti ja pian!
Suomalaisen työelämän raaistuminen näkyy myös lapsiperheiden jaksamisessa. Vanhemmat ovat uupuneita ja lapset joutuvat yhä useammin olemaan urheita pikkuaikuisia, jotka joutuvat pärjäämään pitkiä aikoja itsekseen. Yhä kasvava osa huostaanotoista tehdään perheissä, joissa ei ole esimerkiksi päihdeongelmia, vaan yksinkertaisesti vanhemmat uupuvat työtaakkansa alle ja lapset jäävät yksin. Työelämän ja päivähoidon sekä kotihoidontuen joustavoittaminen turvaisivat perheille enemmän valinnanmahdollisuuksia. Lapsiperheiden jaksamiseen panostaminen on panostus tulevaisuuteen. Tämän päivän lapset ovat tulevaisuuden aikuisia, joten tämän päivän lapsi- ja perhepolitiikalla ratkaistaan hyvin pitkälti, millainen Suomi meillä tulevaisuudessa on.
Hyvät kuulijat!
Olemme eläneet jännittävää vaalikevättä viime kuukaudet. Viitasaarikin sai pitkästä aikaa oman kansanedustajansa Perussuomalaisten Teuvo Hakkaraisesta. Onnittelut Teuvolle! SDP teki aidon, suoraselkäisen ja ahkeran vaalikampanjan, johon itsekin osallistuin. Hallitusneuvotteluja käydään ja on todennäköistä, että SDP nousee hallitukseen haasteelliseen asemaan Kokoomuksen ja Perussuomalaisten kumppaniksi. Perussuomalaisten vaalimenestys kertoo siitä, että ihmiset ovat pettyneitä ja turhautuneita vallitsevaan politiikkaan ja poliittiseen keskusteluun. Siitä jokaisen vakiintuneen puolueen on kannettava oma vastuunsa. Vaalitulos vaikuttaa lisänneen ihmisten intoa seurata politiikkaa, toivottavasti into säilyy läpi vaalikauden, jotta ihmiset aidosti seuraisivat millaiseksi esimerkiksi Perussuomalaisten poliittinen linja muodostuu. Demokratian olennainen osa on se, että ihmiset seuraavat politiikkaa. Tämä näyttäisi ainakin tänä keväänä vahvistuneen. Toivottavasti into kantaa myös ensi vuonna koittaviin kunnallisvaaleihin. Kunnallispolitiikassa ratkaistaan valtaosa tärkeistä asioista, jotka vaikuttavat meidän jokaisen arkeen. Suomalainen hyvinvointivaltio toteutuu parhaimmillaan kunnallispolitiikan päätösten seurauksena. Haluan rohkaista jokaista kiinnostunutta asettumaan ehdolle ensi vuoden kunnallisvaaleissa! Jokaisella meillä on omaa asiantuntijuutta kunnallispolitiikan suhteen oman arjen kokemusten seurauksena. Jokaisen panosta tarvitaan suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuden, ja Viitasaaren tulevaisuuden hyväksi!
Hyvät kuulijat!
Haluan toivottaa Teille kaikille oikein hyvää ja aurinkoista Työn ja Oikeudenmukaisuuden Vappua!
maanantai 2. toukokuuta 2011
maanantai 14. maaliskuuta 2011
Hallituksen postilaki eriarvoistaa suomalaisia
Parhaillaan eduskunta käsittelee uutta postilakia, jossa on kyse lain nykyaikaistamisesta vastaamaan EU-direktiivin vaatimuksia. Tarkoitus on avata markkinoita enemmän kilpailulle. Mutta nyt näyttää siltä, että hallituksen esitys on johtamassa tilanteeseen, joka asettaa maaseudun ja kaupunkien asukkaat eriarvoiseen asemaan keskenään. Suomen hallituksella olisi EU:n säädöksen mukaan käytettävissään reilusti kansallista liikkumavaraa, mutta, kuten monessa muussakin asiakysymyksessä, hallitus ei ole halunnut liikkumavaraa suomalaisten hyväksi hyödyntää. EU ei ole ongelma, vaan se, miten kansallista politiikkaa tehdään Suomessa.
Postialan ammattiliitto, Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on myös vastustanut hallituksen esitystä siitä alkaen, kun sen sisältö on alkanut selvitä. Liiton mukaan hallituksen lakiesitys on johtamassa kilpailutilanteeseen, jossa yksityiset jakeluyritykset voisivat tehdä voittoa tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. Samalla postitoiminnan rahoitus, henkilöstön työpaikat ja harvaan asuttujen alueiden postipalvelut olisivat vaarassa. Liitto myös ennakoi, että veronmaksajien maksettaviksi koituvat kustannukset voisivat olla jopa 150 miljoonaan euroa vuodessa. Alan kansallisen rahoituksen pitäisi olla varmalla pohjalla, ennen kuin ala avataan kilpailulle.
Postipalvelu on mielestäni sellainen yhteiskunnan palvelu, jonka täytyy olla jokaisen kansalaisen saatavilla, helposti ja kohtuulliseen hintaan. Haja-asutusalueiden postinjakelu ei ole kovin hyvällä tolalla tälläkään hetkellä, mutta tämä laki johtaisi radikaaliin palvelun huonontumiseen. Tämänhetkinen tilanne on vielä hyväksyttävissä, mutta palvelun huonontumiseen ei ole enää varaa.
Huomionarvoisinta tässä kysymyksessä on se, että Suomen hallitus haluaa tehdä tällä hetkellä politiikkaa, joka eriarvoistaa kansalaisia. Puolueilla todellakin on eroja, ja huhtikuussa on jälleen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiselta arvopohjalta päätöksiä tässä valtakunnassa tehdään.
Tämä kirjoitus on julkaistu Viitasaaren Seudussa 10.3.
Käy katsomassa myös nettisivuni täältä!
Postialan ammattiliitto, Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on myös vastustanut hallituksen esitystä siitä alkaen, kun sen sisältö on alkanut selvitä. Liiton mukaan hallituksen lakiesitys on johtamassa kilpailutilanteeseen, jossa yksityiset jakeluyritykset voisivat tehdä voittoa tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. Samalla postitoiminnan rahoitus, henkilöstön työpaikat ja harvaan asuttujen alueiden postipalvelut olisivat vaarassa. Liitto myös ennakoi, että veronmaksajien maksettaviksi koituvat kustannukset voisivat olla jopa 150 miljoonaan euroa vuodessa. Alan kansallisen rahoituksen pitäisi olla varmalla pohjalla, ennen kuin ala avataan kilpailulle.
Postipalvelu on mielestäni sellainen yhteiskunnan palvelu, jonka täytyy olla jokaisen kansalaisen saatavilla, helposti ja kohtuulliseen hintaan. Haja-asutusalueiden postinjakelu ei ole kovin hyvällä tolalla tälläkään hetkellä, mutta tämä laki johtaisi radikaaliin palvelun huonontumiseen. Tämänhetkinen tilanne on vielä hyväksyttävissä, mutta palvelun huonontumiseen ei ole enää varaa.
Huomionarvoisinta tässä kysymyksessä on se, että Suomen hallitus haluaa tehdä tällä hetkellä politiikkaa, joka eriarvoistaa kansalaisia. Puolueilla todellakin on eroja, ja huhtikuussa on jälleen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiselta arvopohjalta päätöksiä tässä valtakunnassa tehdään.
Tämä kirjoitus on julkaistu Viitasaaren Seudussa 10.3.
Käy katsomassa myös nettisivuni täältä!
torstai 3. maaliskuuta 2011
Perhepolitiikassa suomalaisen yhteiskunnan perusta ja tulevaisuus
Suomalainen vanhempainvapaajärjestelmä on auttamattomasti vanhentunut. Se ei palvele nyky-yhteiskuntamme tarpeita eikä perheiden etua. Vanhempainvapaiden jakamisesta ja naisten työmarkkina-aseman parantamisesta on puhuttu jo pitkään. Nykyhallitus on jo vuonna 2009 asettanut työryhmän selvittämään vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista, mutta asialle ei ole tapahtunut mitään tällä hallituskaudella.
Perheiden ja lasten hyvinvointi on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Lasten syntymä ja perhevapaat rasittavat tällä hetkellä suhteessa eniten naisvaltaisia aloja. Suomi on ainut Euroopan maa, jossa äitien työllisyys on kääntynyt laskuun. Suomalaisäideistä noin 80 prosenttia käyttää kotihoidontukea, mutta huolestuttavinta on se, että vain noin puolet heistä on hoitovapaalla, eli heillä on työpaikka. Työelämään palaaminen on usein hyvin haasteellista vanhempainvapaan jälkeen. Perheen ja työelämän yhdistämisen paineet ovat käytännössä naisten harteilla. Naisen euro on edelleen noin 81 senttiä ja pätkätyöt kasaantuvat vahvasti naisille. Vanhempainvapaiden epätasa-arvoinen jakautuminen on suurin syy tähän. Tämä tilanne ei ole oikeudenmukainen. Lapset syntyvät yhtä lailla iseille ja äideille – ja koko yhteiskuntaan.
Vanhempainvapaat jaettava tasan vanhempien kesken
Molemmilla vanhemmilla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Lapsella tulee olla oikeus luoda täysipainoinen suhde molempiin vanhempiinsa. Tällä hetkellä naiset käyttävät noin 95 % vanhempainvapaista. Tämä tilanne tulee ratkaista siirtymällä vanhempainvapaissa 6+6+6-malliin. Tällöin molemmille vanhemmille olisi kiintiöity oma 6 kuukauden jakso ja lisäksi kolmas jakso olisi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi. Vastaava malli on käytössä useassa Pohjoismaassa, ja on osoittanut toimivuutensa. Tällä hetkellä Suomessa vanhempainvapaakausi päättyy, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen
Vanhempainvapaan jakaminen pidentäisi sitä nykyisestään ja vähentäisi kotihoidontuen tarpeellisuutta. Vain noin 1 prosentti iseistä hoitaa lapsia kotona kotihoidontuella. Käytännössä siihen on mahdollisuus vain hyvätuloisten perheiden iseillä. Nykyinen järjestelmä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla, vaikeuttaa töihin palaamista lapsen saamisen jälkeen sekä estää isiä ja lapsia luomasta läheistä suhdetta lapsen ensihetkistä alkaen. Lisäksi lyhyemmän työuran takia naisten keskimääräinen eläke jää 1196 euroon kuukaudessa, kun taas miesten keskimääräinen eläke on 1530 euroa kuukaudessa.
Joustavuutta päivähoidon ja kotihoidontuen yhdistämiseen
Hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi tulemme tarvitsemaan kaiken mahdollisen työpanoksen, kun ikäluokat pienenevät ja eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstämme kasvaa. Meillä ei ole varaa siihen, että maailman, ja maailmanhistorian korkeimmin koulutetut naiset ovat vuosikausia työmarkkinoiden ulottumattomissa. Kotihoidontuen rinnalle pitää kehittää osittaisen kotihoidontuen ja osa-aikaisen päivähoidon yhdistelmä. Tällainen joustava järjestelmä palvelisi paremmin perheiden tarpeita sekä mahdollistaisi esimerkiksi osa-aikaisen työnteon ja ammattitaidon ylläpidon. Lapset pääsisivät oppimaan tärkeitä sosiaalisia taitoja, mutta saisivat myös viettää rauhallisia kotihetkiä vanhempien kanssa. Suomalainen varhaiskasvatus ja päiväkotien laatu ovat maailman huippuluokkaa. Varhaiskasvatus tulee jatkossa muuttaa maksuttomaksi.
Tämä asia on hyvin tärkeä yhteiskuntamme tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Seuraavan hallituksen täytyy saada aikaiseksi konkreettisia toimia vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin!
Artikkeli on julkaistu JSDN:n (Jyväskylän Sosialidemokraattiset Nuoret ja Opiskelijat) omassa Pätkätyöläinen-lehdessä, joka juuri tuli painosta.
Käy katsomassa myös nettisivuni täällä
Perheiden ja lasten hyvinvointi on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Lasten syntymä ja perhevapaat rasittavat tällä hetkellä suhteessa eniten naisvaltaisia aloja. Suomi on ainut Euroopan maa, jossa äitien työllisyys on kääntynyt laskuun. Suomalaisäideistä noin 80 prosenttia käyttää kotihoidontukea, mutta huolestuttavinta on se, että vain noin puolet heistä on hoitovapaalla, eli heillä on työpaikka. Työelämään palaaminen on usein hyvin haasteellista vanhempainvapaan jälkeen. Perheen ja työelämän yhdistämisen paineet ovat käytännössä naisten harteilla. Naisen euro on edelleen noin 81 senttiä ja pätkätyöt kasaantuvat vahvasti naisille. Vanhempainvapaiden epätasa-arvoinen jakautuminen on suurin syy tähän. Tämä tilanne ei ole oikeudenmukainen. Lapset syntyvät yhtä lailla iseille ja äideille – ja koko yhteiskuntaan.
Vanhempainvapaat jaettava tasan vanhempien kesken
Molemmilla vanhemmilla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Lapsella tulee olla oikeus luoda täysipainoinen suhde molempiin vanhempiinsa. Tällä hetkellä naiset käyttävät noin 95 % vanhempainvapaista. Tämä tilanne tulee ratkaista siirtymällä vanhempainvapaissa 6+6+6-malliin. Tällöin molemmille vanhemmille olisi kiintiöity oma 6 kuukauden jakso ja lisäksi kolmas jakso olisi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi. Vastaava malli on käytössä useassa Pohjoismaassa, ja on osoittanut toimivuutensa. Tällä hetkellä Suomessa vanhempainvapaakausi päättyy, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen
Vanhempainvapaan jakaminen pidentäisi sitä nykyisestään ja vähentäisi kotihoidontuen tarpeellisuutta. Vain noin 1 prosentti iseistä hoitaa lapsia kotona kotihoidontuella. Käytännössä siihen on mahdollisuus vain hyvätuloisten perheiden iseillä. Nykyinen järjestelmä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla, vaikeuttaa töihin palaamista lapsen saamisen jälkeen sekä estää isiä ja lapsia luomasta läheistä suhdetta lapsen ensihetkistä alkaen. Lisäksi lyhyemmän työuran takia naisten keskimääräinen eläke jää 1196 euroon kuukaudessa, kun taas miesten keskimääräinen eläke on 1530 euroa kuukaudessa.
Joustavuutta päivähoidon ja kotihoidontuen yhdistämiseen
Hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi tulemme tarvitsemaan kaiken mahdollisen työpanoksen, kun ikäluokat pienenevät ja eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstämme kasvaa. Meillä ei ole varaa siihen, että maailman, ja maailmanhistorian korkeimmin koulutetut naiset ovat vuosikausia työmarkkinoiden ulottumattomissa. Kotihoidontuen rinnalle pitää kehittää osittaisen kotihoidontuen ja osa-aikaisen päivähoidon yhdistelmä. Tällainen joustava järjestelmä palvelisi paremmin perheiden tarpeita sekä mahdollistaisi esimerkiksi osa-aikaisen työnteon ja ammattitaidon ylläpidon. Lapset pääsisivät oppimaan tärkeitä sosiaalisia taitoja, mutta saisivat myös viettää rauhallisia kotihetkiä vanhempien kanssa. Suomalainen varhaiskasvatus ja päiväkotien laatu ovat maailman huippuluokkaa. Varhaiskasvatus tulee jatkossa muuttaa maksuttomaksi.
Tämä asia on hyvin tärkeä yhteiskuntamme tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Seuraavan hallituksen täytyy saada aikaiseksi konkreettisia toimia vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin!
Artikkeli on julkaistu JSDN:n (Jyväskylän Sosialidemokraattiset Nuoret ja Opiskelijat) omassa Pätkätyöläinen-lehdessä, joka juuri tuli painosta.
Käy katsomassa myös nettisivuni täällä
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
