maanantai 14. maaliskuuta 2011

Hallituksen postilaki eriarvoistaa suomalaisia

Parhaillaan eduskunta käsittelee uutta postilakia, jossa on kyse lain nykyaikaistamisesta vastaamaan EU-direktiivin vaatimuksia. Tarkoitus on avata markkinoita enemmän kilpailulle. Mutta nyt näyttää siltä, että hallituksen esitys on johtamassa tilanteeseen, joka asettaa maaseudun ja kaupunkien asukkaat eriarvoiseen asemaan keskenään. Suomen hallituksella olisi EU:n säädöksen mukaan käytettävissään reilusti kansallista liikkumavaraa, mutta, kuten monessa muussakin asiakysymyksessä, hallitus ei ole halunnut liikkumavaraa suomalaisten hyväksi hyödyntää. EU ei ole ongelma, vaan se, miten kansallista politiikkaa tehdään Suomessa.

Postialan ammattiliitto, Posti- ja logistiikka-alan unioni (PAU) on myös vastustanut hallituksen esitystä siitä alkaen, kun sen sisältö on alkanut selvitä. Liiton mukaan hallituksen lakiesitys on johtamassa kilpailutilanteeseen, jossa yksityiset jakeluyritykset voisivat tehdä voittoa tiheästi asutuilla kaupunkialueilla. Samalla postitoiminnan rahoitus, henkilöstön työpaikat ja harvaan asuttujen alueiden postipalvelut olisivat vaarassa. Liitto myös ennakoi, että veronmaksajien maksettaviksi koituvat kustannukset voisivat olla jopa 150 miljoonaan euroa vuodessa. Alan kansallisen rahoituksen pitäisi olla varmalla pohjalla, ennen kuin ala avataan kilpailulle.

Postipalvelu on mielestäni sellainen yhteiskunnan palvelu, jonka täytyy olla jokaisen kansalaisen saatavilla, helposti ja kohtuulliseen hintaan. Haja-asutusalueiden postinjakelu ei ole kovin hyvällä tolalla tälläkään hetkellä, mutta tämä laki johtaisi radikaaliin palvelun huonontumiseen. Tämänhetkinen tilanne on vielä hyväksyttävissä, mutta palvelun huonontumiseen ei ole enää varaa.

Huomionarvoisinta tässä kysymyksessä on se, että Suomen hallitus haluaa tehdä tällä hetkellä politiikkaa, joka eriarvoistaa kansalaisia. Puolueilla todellakin on eroja, ja huhtikuussa on jälleen mahdollisuus vaikuttaa siihen, millaiselta arvopohjalta päätöksiä tässä valtakunnassa tehdään.

Tämä kirjoitus on julkaistu Viitasaaren Seudussa 10.3.

Käy katsomassa myös nettisivuni täältä!

torstai 3. maaliskuuta 2011

Perhepolitiikassa suomalaisen yhteiskunnan perusta ja tulevaisuus

Suomalainen vanhempainvapaajärjestelmä on auttamattomasti vanhentunut. Se ei palvele nyky-yhteiskuntamme tarpeita eikä perheiden etua. Vanhempainvapaiden jakamisesta ja naisten työmarkkina-aseman parantamisesta on puhuttu jo pitkään. Nykyhallitus on jo vuonna 2009 asettanut työryhmän selvittämään vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista, mutta asialle ei ole tapahtunut mitään tällä hallituskaudella.

Perheiden ja lasten hyvinvointi on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Lasten syntymä ja perhevapaat rasittavat tällä hetkellä suhteessa eniten naisvaltaisia aloja. Suomi on ainut Euroopan maa, jossa äitien työllisyys on kääntynyt laskuun. Suomalaisäideistä noin 80 prosenttia käyttää kotihoidontukea, mutta huolestuttavinta on se, että vain noin puolet heistä on hoitovapaalla, eli heillä on työpaikka. Työelämään palaaminen on usein hyvin haasteellista vanhempainvapaan jälkeen. Perheen ja työelämän yhdistämisen paineet ovat käytännössä naisten harteilla. Naisen euro on edelleen noin 81 senttiä ja pätkätyöt kasaantuvat vahvasti naisille. Vanhempainvapaiden epätasa-arvoinen jakautuminen on suurin syy tähän. Tämä tilanne ei ole oikeudenmukainen. Lapset syntyvät yhtä lailla iseille ja äideille – ja koko yhteiskuntaan.

Vanhempainvapaat jaettava tasan vanhempien kesken

Molemmilla vanhemmilla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Lapsella tulee olla oikeus luoda täysipainoinen suhde molempiin vanhempiinsa. Tällä hetkellä naiset käyttävät noin 95 % vanhempainvapaista. Tämä tilanne tulee ratkaista siirtymällä vanhempainvapaissa 6+6+6-malliin. Tällöin molemmille vanhemmille olisi kiintiöity oma 6 kuukauden jakso ja lisäksi kolmas jakso olisi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi. Vastaava malli on käytössä useassa Pohjoismaassa, ja on osoittanut toimivuutensa. Tällä hetkellä Suomessa vanhempainvapaakausi päättyy, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen

Vanhempainvapaan jakaminen pidentäisi sitä nykyisestään ja vähentäisi kotihoidontuen tarpeellisuutta. Vain noin 1 prosentti iseistä hoitaa lapsia kotona kotihoidontuella. Käytännössä siihen on mahdollisuus vain hyvätuloisten perheiden iseillä. Nykyinen järjestelmä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla, vaikeuttaa töihin palaamista lapsen saamisen jälkeen sekä estää isiä ja lapsia luomasta läheistä suhdetta lapsen ensihetkistä alkaen. Lisäksi lyhyemmän työuran takia naisten keskimääräinen eläke jää 1196 euroon kuukaudessa, kun taas miesten keskimääräinen eläke on 1530 euroa kuukaudessa.

Joustavuutta päivähoidon ja kotihoidontuen yhdistämiseen

Hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi tulemme tarvitsemaan kaiken mahdollisen työpanoksen, kun ikäluokat pienenevät ja eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstämme kasvaa. Meillä ei ole varaa siihen, että maailman, ja maailmanhistorian korkeimmin koulutetut naiset ovat vuosikausia työmarkkinoiden ulottumattomissa. Kotihoidontuen rinnalle pitää kehittää osittaisen kotihoidontuen ja osa-aikaisen päivähoidon yhdistelmä. Tällainen joustava järjestelmä palvelisi paremmin perheiden tarpeita sekä mahdollistaisi esimerkiksi osa-aikaisen työnteon ja ammattitaidon ylläpidon. Lapset pääsisivät oppimaan tärkeitä sosiaalisia taitoja, mutta saisivat myös viettää rauhallisia kotihetkiä vanhempien kanssa. Suomalainen varhaiskasvatus ja päiväkotien laatu ovat maailman huippuluokkaa. Varhaiskasvatus tulee jatkossa muuttaa maksuttomaksi.

Tämä asia on hyvin tärkeä yhteiskuntamme tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Seuraavan hallituksen täytyy saada aikaiseksi konkreettisia toimia vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin!

Artikkeli on julkaistu JSDN:n (Jyväskylän Sosialidemokraattiset Nuoret ja Opiskelijat) omassa Pätkätyöläinen-lehdessä, joka juuri tuli painosta.

Käy katsomassa myös nettisivuni täällä