Perhepolitiikassa suomalaisen yhteiskunnan perusta ja tulevaisuus

Suomalainen vanhempainvapaajärjestelmä on auttamattomasti vanhentunut. Se ei palvele nyky-yhteiskuntamme tarpeita eikä perheiden etua. Vanhempainvapaiden jakamisesta ja naisten työmarkkina-aseman parantamisesta on puhuttu jo pitkään. Nykyhallitus on jo vuonna 2009 asettanut työryhmän selvittämään vanhempainvapaajärjestelmän uudistamista, mutta asialle ei ole tapahtunut mitään tällä hallituskaudella.

Perheiden ja lasten hyvinvointi on koko yhteiskunnan yhteinen asia. Lasten syntymä ja perhevapaat rasittavat tällä hetkellä suhteessa eniten naisvaltaisia aloja. Suomi on ainut Euroopan maa, jossa äitien työllisyys on kääntynyt laskuun. Suomalaisäideistä noin 80 prosenttia käyttää kotihoidontukea, mutta huolestuttavinta on se, että vain noin puolet heistä on hoitovapaalla, eli heillä on työpaikka. Työelämään palaaminen on usein hyvin haasteellista vanhempainvapaan jälkeen. Perheen ja työelämän yhdistämisen paineet ovat käytännössä naisten harteilla. Naisen euro on edelleen noin 81 senttiä ja pätkätyöt kasaantuvat vahvasti naisille. Vanhempainvapaiden epätasa-arvoinen jakautuminen on suurin syy tähän. Tämä tilanne ei ole oikeudenmukainen. Lapset syntyvät yhtä lailla iseille ja äideille – ja koko yhteiskuntaan.

Vanhempainvapaat jaettava tasan vanhempien kesken

Molemmilla vanhemmilla täytyy olla oikeus ja mahdollisuus osallistua lapsen hoitoon ja kasvatukseen. Lapsella tulee olla oikeus luoda täysipainoinen suhde molempiin vanhempiinsa. Tällä hetkellä naiset käyttävät noin 95 % vanhempainvapaista. Tämä tilanne tulee ratkaista siirtymällä vanhempainvapaissa 6+6+6-malliin. Tällöin molemmille vanhemmille olisi kiintiöity oma 6 kuukauden jakso ja lisäksi kolmas jakso olisi vanhempien kesken vapaasti jaettavaksi. Vastaava malli on käytössä useassa Pohjoismaassa, ja on osoittanut toimivuutensa. Tällä hetkellä Suomessa vanhempainvapaakausi päättyy, kun lapsi on noin 9 kuukauden ikäinen

Vanhempainvapaan jakaminen pidentäisi sitä nykyisestään ja vähentäisi kotihoidontuen tarpeellisuutta. Vain noin 1 prosentti iseistä hoitaa lapsia kotona kotihoidontuella. Käytännössä siihen on mahdollisuus vain hyvätuloisten perheiden iseillä. Nykyinen järjestelmä heikentää naisten asemaa työmarkkinoilla, vaikeuttaa töihin palaamista lapsen saamisen jälkeen sekä estää isiä ja lapsia luomasta läheistä suhdetta lapsen ensihetkistä alkaen. Lisäksi lyhyemmän työuran takia naisten keskimääräinen eläke jää 1196 euroon kuukaudessa, kun taas miesten keskimääräinen eläke on 1530 euroa kuukaudessa.

Joustavuutta päivähoidon ja kotihoidontuen yhdistämiseen

Hyvinvointivaltiomme ylläpitämiseksi tulemme tarvitsemaan kaiken mahdollisen työpanoksen, kun ikäluokat pienenevät ja eläkeläisten suhteellinen osuus väestöstämme kasvaa. Meillä ei ole varaa siihen, että maailman, ja maailmanhistorian korkeimmin koulutetut naiset ovat vuosikausia työmarkkinoiden ulottumattomissa. Kotihoidontuen rinnalle pitää kehittää osittaisen kotihoidontuen ja osa-aikaisen päivähoidon yhdistelmä. Tällainen joustava järjestelmä palvelisi paremmin perheiden tarpeita sekä mahdollistaisi esimerkiksi osa-aikaisen työnteon ja ammattitaidon ylläpidon. Lapset pääsisivät oppimaan tärkeitä sosiaalisia taitoja, mutta saisivat myös viettää rauhallisia kotihetkiä vanhempien kanssa. Suomalainen varhaiskasvatus ja päiväkotien laatu ovat maailman huippuluokkaa. Varhaiskasvatus tulee jatkossa muuttaa maksuttomaksi.

Tämä asia on hyvin tärkeä yhteiskuntamme tasa-arvon ja perheiden hyvinvoinnin kannalta. Seuraavan hallituksen täytyy saada aikaiseksi konkreettisia toimia vanhempainvapaajärjestelmän uudistamiseksi. Nyt on aika siirtyä sanoista tekoihin!

Artikkeli on julkaistu JSDN:n (Jyväskylän Sosialidemokraattiset Nuoret ja Opiskelijat) omassa Pätkätyöläinen-lehdessä, joka juuri tuli painosta.

Käy katsomassa myös nettisivuni täällä